Ylen A-talk-ohjelman (29.11.12) insertissä toimittaja kävi
neljällä yksityisellä lääkäriasemalla testaamassa, miten ”helposti saa
saikkua”. Hän kertoi ammattinsa ja taustansa, valitti unettomuutta ja
uupuneisuutta sekä pyysi sairauslomaa. Erilaisten selvitysten jälkeen saikkua
irtosi 2–8 päivää.
Toimittaja ei kertonut olevansa juttukeikalla. Lääkäriasemien
ulkopuolella odotti kuvaaja, jolle toimittaja heilutteli
sairauslomatodistuksiaan. Seuraavana päivänä toimittaja otti yhteyttä
lääkäreihin ja pyysi kommentteja.
Lakeja ei rikottu, lääkäriä saa narrata ja potilas sai
hoitoa. Silti juttu jäi kaihertamaan; pyhittikö tarkoitus keinot?
Journalistin ohjeet (JO 9) suosittavat toimittajaa
kertomaan ammattinsa, mutta tavallisuudesta poikkeavia keinoja voi käyttää, jos
yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää.
Lääkäri puolestaan vakuuttaa
Lääkärinvalassa kunnioittavansa potilaansa tahtoa ja täyttävänsä
velvollisuutensa ketään syrjimättä. Lääkäriliiton eettisten ohjeiden mukaan lääkärintodistuksen
tulee perustua “sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri
itse on vakuuttunut”.
Toimittajien uni- ja jaksamisongelmista
on tutkittua tietoa. Jopa joka neljäs nuori journalisti joutuu turvautumaan
lääkkeisiin uupumuksen tai masennuksen vuoksi. A-talkin testaamilla lääkäreillä
on siis ollut täysi syy luottaa potilaansa kertomukseen.
Vuonna 2006 JSN ratkaisi, että Hymyn toimittaja sai
valehenkilöllisyyden turvin testata kolmessa sosiaalitoimistossa, kuinka
helposti saa toimeentulotukea. Sosiaalitukien väärinkäyttö ja asiakkaiden
kohtelu olivat riittävän merkittäviä asioita oikeuttamaan poikkeukselliset
keinot.
Ylen juttu paljasti, että valepotilaskin sai asiallisen
kohtelun, mutta sairauslomien pituudet vaihtelivat. Vastausta ei saatu
työnantajaleirin herättämään huoleen aiheettomien sairauslomien yleisyydestä,
mikä lienee ollut se alkuperäinen jutunteon lähtökohta.
Samaan aikaan terveydenhuoltojärjestelmä ja
hyvinvointivaltio rapautuvat. Vauras suomalaismies elää 12 vuotta pidempään
kuin köyhä toverinsa, mutta emme tiedä miksi. Ainakin se varakas kaveri pääsee
samantien vaikka neljän yksityislääkärin luo, mutta kunnan terveyskeskuksessa potilas
ei aina pääse edes jonoon?
Journalistejakin tarvittaisiin mukaan tutkimaan ja
selittämään murrosta, mutta harmillisesti ne jutut eivät valmistuisi päivässä
tai parissa.
Kolumni on julkaistu Journalisti-lehdessä 1/2013