Sosiaalisen median vihapuheet on arvioitu yhdeksi vaikuttimeksi Anders Behring Breivikin veritekoihin. Internet on lisännyt hurjasti avoimuutta ja luonut paikkoja mielipiteiden ilmaukseen, mutta samalla rakentanut valtatien vihapuheelle ja ääri-ilmiöille.
Toimittajille internet tarjoaa huippunopean väylän tuoda uutisia ihmisten luettavaksi. Verkkokeskusteluissa puolestaan voi käydä tutkailemassa ”tavallisten ihmisten” mielipiteitä ja kokemuksia. Vihapuheen lietsojien nopeus ja ärhäkkyys kuitenkin mietityttää – jopa pelottaa.
Tavallinen uutisjournalistikin joutuu nykyisin aivan uudella tavalla miettimään työtään, sillä vihapuhe kohdistuu yhä voimakkaammin myös meihin toimittajiin. Tämän olen itsekin kokenut kouriintuntuvasti. Koskaan ennen 30-vuotisen toimittajan urani aikana ei journalistin sananvapauttani ole uhattu niin useasti kuin kuluneen vuoden aikana.
* * *
Juttujeni aiheet ovat olleet ihan tavallisia: ruoka, rokotukset ja arabimaailman kuohunta. Jotenkin vielä ymmärrän, että Syyrian tilanne kuohuttaa myös Suomessa asuvia syyrialaisia, joten saamani moitteet ”tappajien edustajan” haastattelusta vielä ymmärrän.Sen sijaan ruokavaliojuttujen repostelu ”ruoka-aktivistien” verkkokeskusteluissa menee yli ymmärryksen.
Pelottavimpina kuitenkin koin rokotuskriittisten piirien vainon, joka kohdistui minuun toimittajana viime talvena haastateltuani Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Kilpeä. Jutussa Kilpi kertoi hyvin avoimesti, miltä tuntui joutua vihapuheen kohteeksi, kun hän pyrki noudattamaan lääkärin tärkeintä ohjetta ihmiselämän suojelemisesta.
Sain rokotuskriitikolta puhelinsoittoja, joiden sisältöä sitten leviteltiin useita viikkoja muun muassa uusisuomi.fi-sivustoilla. Työhistoriaani pengottiin ja arvosteltiin ja minusta toimittajana luotiin epäluotettava kuva.
Puhelinkeskustelussa minulle uhattiin koituvan ”ikäviä seurauksia”, jos en lopeta kirjoitteluani.
* * *
Tiedän, etten valitettavasti ole ainoa toimittaja, joka on joutunut ammattiasemansa vuoksi vainon kohteeksi. Esimerkiksi maahanmuutosta ja rasismista uutisoivat toimittajat ovat joutuneet vakavienkin uhkausten kohteeksi.Takavuosina tällainen uhkailu kohdistui yleensä vain toimittajiin, jotka uutisoivat rahan ja vallan kytköksistä. Internetin aikakaudella vihapuheen kohteeksi ovat joutuneet myös uudet journalistiryhmät – kuten esimerkiksi terveystoimittajat.
Tällä vuosituhannella terveydestä ja terveistä elintavoista on tullut joillekin ihmisille uskonnon kaltainen, koko elämää määrittävä ohjenuora. Ehkä siksi eri tavoin elävät nähdään oman elämänkatsomuksen vihollisina.
Asioista mahdollisimman neutraalisti uutisoimaan pyrkivät toimittajatkin pyritään personoimaan ja esittämään potentiaalisina uhkina.
Toimittajan persoonaan kohdistuvat hyökkäykset ovat ilmiö, josta meitä toimittajia kehotetaan itsesuojelun nimissä mieluummin olemaan kertomatta julkisesti.
Mutta mitä siitä seuraa, jos me toimittajatkin vaikenemme?
(Kolumni julkaistu Salon Seudun Sanomissa elokuussa 2011)
Toimittaja Ulla Järvi kirjoittaa kokeneensa "rokotuskriittisten piirien vainon". Esimerkkinä vainosta Järvi mainitsee saaneensa "rokotuskriitikolta puhelinsoittoja, joiden sisältöä sitten leviteltiin useita viikkoja muun muassa uusisuomi.fi-sivustoilla". Järven esimerkit siitä, mikä hänen mielestään on vainoa, pysyvät kuitenkin puheen eli sanallisen ilmaisun piirissä.
VastaaPoistaJärven kolumni osittain kuvaa Järven kanssa tammikuussa 2011 käymän puhelinkeskustelun sisältöä. Järven kirjoitus ja julkisuudessa minun ja Järven käymästä puhelinkeskustelusta olleet tiedot ovat omiaan luomaan käsitystä, että olen kolumnissa mainittu "rokotuskriitikko".
Järven kirjoitus on omiaan luomaan käsitystä, että Järvi olisi joutunut jollakin tavalla mainitsemansa "rokotuskriitikon" uhkauksen kohteeksi, ja keskustelu olisi osa Järveen kohdistuvaa "vainoa".
Uudesta Suomesta ei hakukonehaulla löydy muuta Järven kuvausta vastaavaa sisältöä kuin osittain puhelinkeskusteluumme perustuvat uutinen ja Riikka Söyringin blogikirjoitus. Näistä ei löydy Järven työhistorian arvostelua.
Olen pyytänyt 15.10.2011 Järveä täsmentämään väitteitään ja kertonut, että mikäli Järven väitteet uhkailusta ja vainosta eivät kohdistu minuun, mielestäni olisi kohtuullista, että Järvi täsmentäisi väitteitään ja hälventäisi kolumninsa ja blogikirjoituksensa luomat aiheettomat epäilykset Salon Seudun Sanomissa ja blogissaan.
Järven kirjoituksen kohdentuvuutta lisää se, että kirjoitus tulee esille hakukoneen hakusanalla "Rokotusinfo", ja toimin Rokotusinfo ry:n puheenjohtajana.
Mikäli Järvi on tarkoittanut vihjata minun syyllistyneen hänen uhkaamiseensa ja vainoonsa, väite on perätön. Tapahtuneesta on kulunut jo jonkin verran aikaa, mutta muistaakseni olen keskustellut Järven kansa puhelimessa ainoastaan yhden kerran, tammikuussa 2011, rauhallisissa ja hedelmällisissä merkeissä.
Jyrki Kuoppala
Espoo