Journalismi ei nielaissut VTV:n kapulakieltä

Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen johdon toiminnasta kertoneet uutiset ovat olleet karmaisevaa luettavaa. Toimittajat herättivät yleisön huomion tirkistelynhalua tyydyttävillä jutuilla pääjohtajan stailauspalveluista, mutta sittemmin selvitykset ovat edenneet kovempaan kamaan, viraston ytimessä olevaan tarkastustoimintaan.  

 

   Jutut ovat olleet karmaisevia – tutkivaa journalismia parhaimmillaan. 

   Vaikka yhteisten varojen epäasiallisesta käytöstä ja sen valvonnan puutteista kertovat tiedot harmittavat, minä suutuin lopullisesti tästä Helsingin Sanomain jutusta (9.4.21). Se kertoi Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2014 päättämän ja vuonna 2017 toteutetun perustoimeentulouudistuksen arvioinnin etenemisestä VTV:ssa.

    Palkitun toimittajan Paavo Teittisen jutun perusteella voi päätellä, että loppuvuodesta 2019 VTV:ssa käytiin tahtojen taistelu, jossa punakynä heilui ja wordin yliviivausohjelma oli kovassa käytössä. 

Toimittaja Paavo Teittinen kertoi Helsingin Sanomain jutussaan, miten alkuperäistä VTV:n tarkastuskertomusta toimeentulouuditustuksesta muokattiin. (Näyttökuva 9.4.21)

Jutussa esitettiin otteita, miten "siivous" käytännössä VTV:ssa tapahtui: negatiivisia sanamuotoja korvattiin neutraaleilla. Osa kielteisistä verbeistä ja adjektiiveista kylmästi yliviivattiin. (Näyttökuva, HS 9.4.21)

   Kansalaiset kyllä olivat nähneet, että toimeentulohakemusten käsittelyn siirto kuntien sosiaalitoimistoista Kelalle epäonnistui katastrofaalisella tavalla. Ihmiset jäivät rahattomiksi kuukausi toisensa perään. Kelan työntekijöille kasautui työtä, jota he eivät vielä osanneet kunnolla tehdä jo johon heitä ei oltu palkattu riittävästi. 

   Paavo Teittisen kirjoittamassa Helsingin Sanomain jutussa siteerataan alkuperäisen tarkastuskertomuksen tehnyttä tuloksellisuustarkastusneuvos Taina Rintalaa, joka totesi: ”Kertomuksesta otettiin pois ja muutettiin suurin osa huomioista, jotka olivat kriittisiä suoraan Kelaa kohtaan”.

   Entä miten Valtion tarkastusvirasto sitten halusi asiat esitettävän? Tiedotteen otsikko ainakin väännettiin käsittämättömäksi virkamiesjargoniksi. Ingressin mukaan uudistuksessa "tunnistettiin merkittäviä riskejä" ja tarkastuksen perusteella niiden havaittiin "osittain toteutuneen". 

     Tiedote oli tosiaan yhtä vesitetty kuin sitä kuvittanut Senaatintori.

(Näyttökuva, VTV:n verkkosivut 27.1.20)

     VTV:n toimeentulotukiuudistuksen arviointia koskevassa tiedotteessa (27.1.20)  muotoillaan asioita tällä tavoin: "Uudistus on lisännyt Kelan ohella myös muiden viranomaisten työtä, mikä välillisesti lisää toimeenpanon muutoksesta aiheutuvia kustannuksia. Viranomaisvaikutukset arvioitiin lain valmisteluvaiheessa suppeasti eikä uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaiden kanssa työskenteleviin viranomaisiin tunnistettu riittävästi."

    VTV:n arviointiraporttia oli edeltänyt laaja lausuntokierros. Lausunnot ovat julkisesti luettavissa.

    Kuntaliiton omassa lausunnossa (3.12.19) todetaan muun muassa seuraavasti: "Toimeentulotuen toimeenpanon yksityiskohdista ja käytännön laintulkinnoista olikin tosiasiallisesti hyvin vähän konkreettista tietoa ennen siirtoa, mistä syystä jotkin ennen siirtoa piilossa olleet ilmiöt ovat nyt tulleet näkyviksi... Tulevissa lakiuudistuksissa tulisikin selvittää huomattavasti tarkemmin tosiasiallisia soveltamiskäytäntöjä, jotta vaikutusarvioinneissa ja toimeenpanossa voitaisiin onnistua paremmin. On siis todella oleellista, miten, mistä ja millaisella kysymyksenasettelulla vaikutusarviointeja tehdään."

   Sen sijaan raportin kieltä Kuntaliitossa ymmärrettiin: "Kokonaisuutena tarkastusraporttiluonnos on laadittu hyvällä ja ymmärrettävällä kirjoitustyylillä ja siihen tutustuminen on helppoa ja sujuvaa. Toisaalta valittu tarkastusnäkökulma on melko suppea ja kerätyt aineistot eivät välttämättä anna kaikilta osin riittävän monipuolista kuvaa uudistuksen toteutuksesta ja sen vaikutuksiin johtaneista syistä."

  

    Juuttuiko kapulakieli median kurkkuun?

    Kun nyt on saanut tietää VTV:n toimintakulttuurista, on suorastaan pakko mennä lukemaan juttuja, jotka tehtiin VTV:n arviointiraportin julkistuksen jälkeen 2020. Nielikö media sen kapuloineen päivineen?

    Ainakaan Helsingin Sanomissa (27.1.20) ei hämäys mennyt läpi. Kataisen hallituksen iloisella ryhmäkuvalla luotiin ristiriita jutussa, jossa uudistuksen epäonnistuminen sanottiin moninverroin sievistelevää tiedotetta suoremmin:

(Näyttökuva, HS 27.1.20)

  Koska juttu julkaistiin samana aamuna kuin VTV:n tiedote, oli toimittaja Juha-Pekka Raeste tehnyt juttuunsa haastattelukierroksen jo hyvissä ajoin ennen raportin julkituloa. Kapulakieli ja vesitetyt arviot eivät päätyneet HS:n juttuun.   

  Totuuden nimissä on sanottava, että toki VTV:n editoidustakin raportista tehty tiedote sisälsi selvää kritiikkiä: "Lainvalmistelun yhteydessä ei tehty riittävän laajoja arvioita uudistuksen vaikutuksista muihin viranomaisiin. Tarkastus osoitti, että uudistus on vaikuttanut muun muassa TE-palvelujen asiantuntijoiden työhön sekä kasvattanut valitus- ja kanteluviranomaisten työmäärää, mikä lisää viranomaishallinnon kustannuksia."

    Helsingin Sanomain jutussa tosin kustannuksista puhuttiin selkokielellä eli numeroilla: 

(Näyttökuva, HS 27.1.20)

    Niin paljon kuin journalisteja joskus parjataankin, tässä VTV-casessa he ovat hoitaneet hommaansa todella hyvin. Ilman toimittajia – ja virkamieskunniaansa puolustavia VTV:n työntekijöitä – Valtiontalouden tarkastusvirasto olisi jatkanut valitsemallaan konsulttihenkisellä linjalla. Ja me kansalaiset olisimme tuudittautuneet hyrisemään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko on sentään kohtuullisesti mallillaan.