keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Miniän makumuistoja


30 vuotta salolaisena on tehnyt tehtävänsä – alan muistella nuoruutta ja aikaa ennen varsinaissuomalaista elämää.
En edes tiedä mistä, mutta jostain muistin perukoilta mieleen tulvahti makumuisto Pellon ja Kittilän vuosilta 1981–1986. 
Salon Seudun Sanomat julkaisee ihmisten muistorikkaita reseptejä ja pyytää niihin myös tarinan. Minä kirjoitin tällaisen:

"Menin parikymppisenä naimisiin Pelloon Perä-Pohjolaan. Perinteiset arvot olivat 1980-luvun alussa siellä vielä kunniassaan, joten perjantaisin muutuin Tampereen yliopiston opiskelijasta pullantuoksuiseksi nuorikoksi. Mies halusi viikonlopuksi samat leivonnaiset, joita hänen äitinsä aina teki, joten oli opeteltava niin kampanisut kuin ohrarieskatkin. Tämä herätti suurta hilpeyttä kotiväessäni etelässä, sillä minähän olin se perheen lukutoukka ja järjestöaktivisti, en todellakaan mikään kotitalousihminen. Mutta voimakastahtoinen silloinen anoppini takoi niin kauan, että miniä varmasti oppi.
Yritin toki kokeilla 80-luvun uutuusleivonnaisiakin, muffineja ja erilaisia maustekakkuja, mutta ei, aina oli palattava perinteiselle tielle eli fariinisokeri-pulliin ja mettäkakkoihin. Mettäkakkoja oli leivottava niin paljon, että niitä riitti koko seuraavaksi viikoksi miehen työeväiksi ja iltakahville. 
Nämä peräpohjalaiset tai lappilaiset kakot olivat kokemattomalle leipojalle kaikessa yksinkertaisuudessaan todellinen koettelemus. Milloin ne levisivät pellille yhdeksi matoksi, milloin niistä tuli kitkeriä, mistä koitui myös kitkeriä huomautuksia...
Kakkojen kevytversioitakin yritin kokeilla, mutta niiden terveellisyys perustui lähinnä siihen, ettei niitä voinut syödä, koska kivikovaan kakkoon ei nuorikaan hammas pystynyt.
Raastavaa oli myös kakkojen vertailu, sillä jokaisen leipojan kakot olivat hieman erilaisia, niin maultaan, rakenteeltaan kuin ulkonäöltään. Mies saattoi kavereineen kylästelläkin sillä perusteella, missä leivottiin maukkaimmat kakot. 
Nuoruudenrakkautta kesti suurin piirtein niin kauan, että opin leipomaan tasalaatuisiksi ne omat kakkoni."

Suurin piirtein tällä reseptillä ne leivoin, periaatteenahan on käyttää, mitä kaapista kulloinkin löytyy.

Peräpohjalaiset kakot eli Mettäkakot


8 dl punaista maitoa
2 dl kermaa tai viiliä
1 kg sokeria
1,8 kg vehnäjauhoja
4 tl soodaa
500 grammaa voita

Lämmitä maito ja kerma kattilassa niin, että sekaan sekoitettu sokeri sulaa. Sulata rasva ja sekoita se jäähtyneenä maidon joukkoon. Lisää sooda. Vaivaa jauhot käsin taikinaan tai sekoita puuhaarukalla. Taikinan olisi hyvä antaa levätä yön yli jääkaapissa tai ainakin muutaman tunnin.
Kauli taikina noin sentin paksuiseksi levyksi ja ota siitä juomalasilla kakkusia. Kerää yli jääneet reunat seuraavaan satsiin eli jätä kakot pellille. Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia. Seuraa niiden kohoamista uuniluukun lasin takaa, äläkä ota liian aikaisin, etteivät ne lässähdä. Kakkojen väri on vaalean kullankeltainen.

       Teksti on julkaistu Salon Seudun Sanomien Keskiviikko-keittiö -palstalla 13.9.2017





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti