maanantai 22. helmikuuta 2021

Näkymätön tappaja – ja muita hurjia otsikoita




"Kuluttajatuotteissa voi piillä näkymätön tappaja"

Näin otsikoi ilta... 

EI, vaan Itä-Suomen yliopisto tiedotteensa 9. helmikuuta. Tiedote kertoi, miten käyttämämme kuluttajatuotteet, kuten ruoka, kosmetiikka ja vaatteet saattavat tietämättämme "olla pullollaan nanomateriaaleja". 

Tiedotteessa kerrottiin tieteellisestä artikkelista, jonka ensimmäinen kirjoittaja on tutkijatohtori Fazel A. Monikh Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyöhankkeessa oli havaittu, että nanomateriaalit kiinnittyvät tiukasti pieneliöihin, joita muut eliöt käyttävät ravinnokseen. "Näin nanomateriaalit lopulta päätyvät meidänkin ravintoketjuumme. Nanomateriaalit voivat myös muuttaa muotoaan ja kokoaan eliöiden sisällä ja niistä voi muodostua vaarallisia yhdisteitä, joka pystyvät läpäisemään soluja ja leviämään muihin elimiin", todettiin tiedotteessa. 

"Havaitsimme myös, että nanomateriaalilla on taipumus kertyä erityisesti aivoihin, mutta emme tiedä, läpäisevätkö ne aivoesteen", Monikh totesi tiedotteessa.

Pelottava ajatus! Ei ihme, että tiedotteen otsikko oli raflaava.


Journalistit otsikoivat toisin

Toimittajia syytetään usein ihmisten pelottelusta ja klikkiotsikoista. Kun yliopisto antaa näin suoran syötön lapaan, toimittajien uskoisi siihen innolla tarttuvan.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Tekniikan maailma otsikoi seuraavasti: Tutkijat varoittavat "aivoihin kertyvistä nanomateriaaleista", joita voi käyttää kuluttajatuotteissa ilman erillistä mainontaa.

Tekniikka & Talous otsikoi: Yliopisto varoittaa: Nanomateriaalit ovat aivoihin kertyvä tappava vaara, mutta niitä saa käyttää kuluttajatuotteissa miten huvittaa – edes ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Mediuutiset otsikoi: Nanomateriaaleilla on taipumus kertyä erityisesti aivohin – Tavallisten kuluttajatuotteiden nanomateriaalit ovat tuntematon ja huolestuttava turvallisuusriski.

Tiedotteen uutisoivat pääasiallisesti tekniikan ja talouden alan lehdet. Iltapäivälehdistä ei tuntunut löytyvän asialle kiinnostusta, ei myöskään muista valtamedioista.

Tiedeviestinnän näkökulmasta mielenkiintoinen havainto löytyy Alma-konserniin kuuluvien Mediuutisten ja Tekniikka&Talouden lehden juttujen perässä löytyvistä Lue myös -listauksista. Jutut ovat saman toimittajan tekemät, mutta toimituksissa on listattu hyvin eri tyyppiset nanoteknologiaa käsittelevät jutut lisälukemistoksi. Tekniikka & Talouden listalla (ylimpänä sinisellä) on nanohiukkasista ja -materiaaleista varoittavia juttuja, Mediuutisten listalla taas on nanoteknologian innovaatioista kertovia juttuja.



 








Tukes tarttui yliopiston väitteisiin

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes, pureskeli Itä-Suomen yliopiston tiedotetta parisen viikko ja lähetti maanantaina 22. helmikuuta oman mediatiedotteensa.

"Itä-Suomen yliopisto kertoi 9.2. kultananohiukkasilla tehdystä ansiokkaasta tutkimuksesta vesiympäristön ravintoketjussa. Toisin kuin tiedotteessa esitettiin, nanomateriaalien käyttöä säädellään lainsäädännöllä kuluttajatuotteissa. Tiedotteessa mainittu kansainvälinen tutkimus on keskittynyt tietyn tyyppisten kultananohiukkasten kulkeutumiseen ravintoketjussa levistä vesikirppuihin ja kaloihin. Tämän tutkimuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä kultananohiukkasten tai muiden nanohiukkasten käyttäytymisestä ihmisten elimistössä tai myrkyllisyydestä ihmisille", todetaan Tukesin tiedotteessa.

Lisäksi Tukes muistutti poikkeuksellisen perusteellisessa tiedotteessaan, että "Valmistettujen nanomateriaalien käytöstä elintarvikkeissa pitää kertoa kuluttajille. Elintarviketietoasetuksen mukaan kaikki valmistettua nanomateriaalia sisältävät ainesosat on ilmoitettava selkeästi ainesosaluettelossa". Tällaisten ainesosien nimen jäljessä on oltava sana ”nano”.

Kun purkaa Itä-Suomen yliopiston alkuperäisen tiedotteen osiin, Tukesin tiedotteen lukemisen jälkeen nanohiukkasten tappavuudesta jää kovin pikkuriikkisiä väitteitä jäljelle.

Joku voisi myös kysyä, kuinka raflaavia otsikoita yliopistojen tiedotteissa kannattaa käyttää? Vaikka mediatilasta taistellaan, ja yliopistojenkin on rakennettava julkisuuskuvaansa, niin maltti olisi yhä valttia.


Alkuperäinen tutkimusartikkeli: 

Particle number-based trophic transfer of gold nanomaterials in an aquatic food chain.

Fazel A. Monikh, L. Chupani, D. Arenas-Lago, Z. Guo, P. Zhang, G. Krishna Darbha, E. Valsami-Jones, I. Lynch, M. G. Vijver 1, P. M. van Bodegom & W. J.G.M. Peijnenburg. https://doi.org/10.1038/s41467-021-21164-w



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti