lauantai 29. lokakuuta 2011

Istutte yleensä kotona

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä hienotunteisuus on kohteliasta käytöstä. Kun ihmisestä tulee sosiaaliturvan asiakas, häntä voidaan puhutella ihan eri tavalla. Ei ehkä sentään kasvotusten, mutta paperille ihmisestä voidaan kirjoittaa mitä tahansa.
Sosiaalietuutta perustelevassa B-lausunnossa lääkäri oli huolellisesti ja tarkkaan kuvannut potilaan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä selviytymistä arjen askareissa. Teksti oli normaalia lääketieteellistä kieltä. Kun tukipäätös tuli vakuutuslaitoksesta potilaalle, päätöksen perusteluihin oli tiivistetty lausunnosta olennaisin: ”Runsas ylipaino haittaa liikkumistanne ja istutte yleensä kotona”.
Sosiaalietuuksien päätösten kielestä on puhuttu jo useiden vuosikymmenien ajan. Niitä on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Tavoitteena on asiallinen virkakieli, joka on myös kohteliasta. Kohteliaisuuteen pyritään muun muassa suoralla puhuttelulla.
Eräältä Kelan liikuntarajoitteiselta asiakkaalta evättiin avustus ajokortin suorittamiseen toteamalla yksiselitteisesti: ”Pystytte käyttämään julkisia kulkuvälineitä”. Piste.

                                   * * *

Sosiaalitoimittajien seminaarissa puhuneen tutkija Ulla Tiililän mukaan edellisen kaltaiset päätöstekstit voivat toki olla selkeitä, mutta ovatko asiallisia? Kohteliaita ja ihmisarvoa kunnioittavia ne eivät ainakaan ole.
Tiililä sanoi kuitenkin olevansa optimisti. Hallitusohjelmassa viranomaisviestintä ja asioinnin kielen kehittäminen ovat erikseen mainittuja tavoitteita. Kelassa on alkanut pääjohtaja Liisa Hyssälän toimesta projekti päätöskielen parantamiseksi.
Kelassa tehdään noin 20 miljoonaa tukipäätöstä vuodessa, joten niitä ei kukaan enää ehdi alusta loppuun asti kirjoittaa. Päätökset ovat massatuotantoa, jossa tekstinpalaset haetaan eri pykälistä ja valmiista päätöslauselmista ja sijoitetaan peräkkäin. Tuloksena voi olla yksiselitteinen ratkaisu tai sitten kummallista lausemössöä, jossa päätös perusteluineen hukkuu lakipykäliin.

                                 * * *

On hyvä muistaa, että kieli on aina myös vallankäyttöä. Jos kansalainen ei ymmärrä saamansa tukipäätöksen sisältöä, sen oikeellisuuden tarkistaminen ja siitä valittaminen on vaikeaa. Vaikeaselkoisella kielellä sosiaalitoimesta tehdään pelottava auktoriteetti, jota ei uskalleta puhutella. Joskus tuntuu, että pärjätäkseen viranomaisten kanssa pitää osata viranomaisten käyttämä kieli.
Yhteisen kielen löytäminen on tärkeää niin oikeudenmukaisuuden kuin demokratian näkökulmasta. Valmiuksia toistensa ymmärtämiseen pitäisi olla puolin ja toisin. Vakuutusyhtiöiden ja Kelan viranhaltijat voisivat joskus ihan ääneen lukea päätöksen ja tarkistaa ymmärrettävyyden ja asiallisuuden ennen sen lähettämistä asiak-
kaalle.
Istuvathan he yleensä konttorissa.

Kolumni julkaistu Salon Seudun Sanomissa 19. lokakuuta 2011

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti