Miksi viranomaiset viestivät kuin rokotuksista ei olisi hyötyä?
Ruokakaupan kassalla vanha nainen lastaa ostoksiaan hihnalle. Rollaattorin kanssa kulkevalle puuha on hankalaa, ja maskin kanssa hengittäminen työlästä. Vaivalloisesti hän lähtee kohti kaupan ovella odottavaa taksia.
Arvelen naisen ainakin ikänsä puolesta saaneen jo kaksi koronarokotetta. Mutta hän noudattaa kiltisti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) sekä kauppaketjun maskisuositusta. Hän on tottunut tottelemaan.
Mietiskelen turvavälin päässä, millaisen koronariskin kanssa vanha nainen elää. Kahteen kertaan rokotetun, yksin elävän ihmisen riski saada koronatartunta on pieni. THL:n mukaan toisen rokotuksen jälkeen sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan nousee yli 90 prosenttiin.
Miettineekö vanha nainen kaupan muita asiakkaita ja työntekijöitä, jotka voisi tartuttaa?
Tutkijat ovat havainneet, että rokotettukin ihminen voi kuljettaa nenänielussa koronavirusta ja siten myös levittää sitä. Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, kuinka kauan koronavirus elää rokotetun ihmisen limakalvoilla ja mikä on viruksen todellinen tarttumisteho tällaiselta kantajalta.
Suomessa terveysviranomaiset eivät ole vielä hellittäneet maskisuosituksesta. Ainoastaan kotioloissa täysin rokotettujen kesken tapaamisissa THL neuvoo, ettei maskia tarvitse käyttää.
Olen alkanut kummastella, millaista viestiä koronarokotusten tehosta suomalaiset viranomaiset tällä hetkellä meille kansalaisille jakavat.
Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi Helsingin Sanomain (21.8.) haastattelussa, että ”myös rokotetut voivat levittää virusta ja saada vakavan taudin”. Hän arvioi, ettei aiemmin tavoiteltu 80 prosentin rokotekattavuuskaan tule olemaan riittävä yhteiskunnan avaamiseksi.
Koska deltavariantti vielä jyllää Suomessakin, viranomaisten on pidettävä kriisitietoisuutta yllä. Siksi meille edelleenkin viestitään rokotuksen läpilyövän koronatartunnan mahdollisuudesta. Tiedevalistaja, professori Juhani Knuuti selvitti Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla (3.8.), miksi rokotettujen sairastuminen näyttää lisääntyvän, vaikka rokotuskattavuus nousee.
Kyse on kognitiivisesta harhasta. Kun rokotettujen osuus väestössä kasvaa, rokotettujen sairastuneiden suhteellinen osuus kasvaa myös, vaikka rokotuksen teho on edelleen yhtä hyvä.
Tätä tilastollista harhaa rokotustenvastustajat käyttävät tietoisesti hyväkseen. Tällä hetkellä Suomen sairaaloissa 10 koronapotilaasta 8–9 on rokottamattomia.
On todella outoa, että viranomaiset juuri nyt viestivät kuin rokotuksista ei olisi todellista hyötyä. Että missä tahansa ihmisten ilmoilla liikkuessasi olet rokotettunakin sekä itse vaarassa että uhkana muille. Tämä ei tosiaankaan houkuta epäilijöitä ottamaan rokotuksia. Eikö tieteeseen uskalleta luottaa?
Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuuden tiedesivulla 30.8.2021