Vaihtoehtohoidoillahan tarkoitetaan
viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin
terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat
henkilöt. Lain tavoitteena on muun muassa määritellä, mitä
vaihtoehtohoidot ovat, säännellä markkinointia ja saada hoitojen antajat
yhteiseen rekisteriin.
Ensimmäiseksi laki onkin karahtanut
hoitojen määrittelyyn. Onko esimerkiksi akupunktio samalla viivalla kuin
homeopatia tai vyöhyketerapia? Minkä verran tutkimusnäyttöä vaaditaan jonkin
hoidon tehosta ennen kuin se kelpuutetaan ”virallisen terveydenhuollon”
piiriin. Kritisoijat huomauttavat, ettei kaikkia lääketieteellisiä hoitojakaan
ole aina tutkittu samoilla kriteereillä, joilla vaihtoehtohoitoja nyt
arvioidaan.
Me viestinnän ammattilaiset mietimme,
miten ylipäänsä nimitämme näitä hoitoja. Vaihtoehto-hoito-sana ei kelpaa
lääkäreille, koska joku voi erehtyä kuvittelemaan, että hoidot olisivat vaihtoehto sairauksien käyvälle hoidolle.
Täydentävät hoidot -sanapari ei kelpaa samasta syystä. Lääkärit haluaisivat
puhua uskomushoidoista, mutta vaihtoehtohoitojen antajat eivät suin surminkaan
hyväksy tätä termiä, koska katsovat hoitojensa perustuvat muuhun kuin uskoon
tai uskomuksiin.
Poterot siis vain syvenevät.
Tiedeyhteisön
parista on ehdotettu termiksi CAM-hoitoja. Se tulee sanoista complementary and alternative
medicine. Lääkärit eivät pidä tästäkään termistä,
koska monille CAM-hoidoille ei ole mitään lääketieteellistä perustaa.
Minua itseäni
häiritsee erityisesti puoskarilaki-sana. Puoskareihin liittyy vahva mielikuva
pahantahtoisista ihmisruumiin ja -mielen särkijöistä. En pidä enkeli- tai
yksisarvishoitoa hyväksyttävinä, mutta en niitä nyt puoskaroinniksikaan
kutsuisi, jos niiden antajat tuntevat rajansa.
Voisimmeko
ryhtyä puhumaan näistä lääketieteen ulkopuolisista hoidoista kokemushoitoina?
Sana viittaa potilaan kokemukseen hoidon mahdollisesta tehosta. Sanalla voidaan
myös tuoda esiin hoitojen antajan työkokemuksen merkitystä hoidon
onnistumisessa. Kumpaakaan osapuolta ei
vähätellä. Lääkärienkin luulisi sanan kelpuuttavan, koska se on varsin
arvovapaa termi eikä liioittele hoidon tehoa.
Lääkäri Markku
T. Hyyppä on kerran käyttänyt kokemushoidot-sanaa Terveyskirjaston
artikkelissa. Sana ei ole käytössä kulunut eikä synnytä ristiriitaisia
mielleyhtymiä. Miksi emme voisi tehdä kompromissia ja ryhtyä puhumaan
kokemushoidoista!
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aivoterveys-lehden 4/2018 kolumnipalstalla.